Vuosi on 384, se on tiedossa. Paljon muuta ei olekaan. Mitä helvettiä tässä paikassa tapahtuu? 121 kaiketi järkensä menettänyttä, ja paljonko käyttämättömiä ovia - yli 200! Tienoo on porattu ristiin rastiin täyteen käytäviä, joiden tarkoitusta tuskin tietää kukaan, ja eräässä hautakammiossa on kuudessa arkussa viisi edesmennyttä ja yksi jänis. Osalla sotilaista vaikuttaa olevan kaksien housujen lisäksi päällään kuusi viittaa... Ja miksi tänne ei ole rakennettu pyramidia? Tänne on saatava joku järjestys.
Osa asioita on kunnossakin. Ruokaa on tuhat annosta, juotavaa kuusi sataa, lasisia sirkkelinteriä vinot pinot, ja kaivokin kuivui vasta puron ehdittyä sulaa. Kesään mennessä saatiin ensi töiksi aikaan pienehkö pyramidikin. Rakennettu uusi kalanperkaamo tuli myös tarpeeseen, kun toisaalta kalamiehiä istuu ongella puoli tusinaa. Paikalle hyökännyt jättiläinenkin kohtasi nopeasti kohtalonsa.
Kesemmällä asiat eivät sujuneet aivan parhain päin. Ihmisten kauppakaravaani monine vaunuineen oli juuri saapumassa kauppatorille, kun pihamaalle alkoi vyöryä joka suunnasta jättituhatjalkaisilla ratsastavia hiisiä ja peikkoja. Tapahtumia on vaikea kuvailla tarkoin, mutta karavaani väkineen ja eläimineen teilattiin lähes välittömästi. Saman kohtalon koki suurin osa pihalle komennetusta armeijasta. Linnakkeen tulevaisuus näytti jo synkältä, mutta kaikeksi onneksi osa asevoimista oli nukkumassa, noutamassa varusteita, tai muuta, koska salissa riitti vielä muutamia tekemään vastarintaa ansojen läpi päässeitä vihollisia vastaan.
Lasisirkkelien ja häkkiansojen jälkeen vihollisten taistelutahdon kovin terä oli tylsynyt. Pölyn laskeuduttua tulos on sotkuinen: asukkaita kuoli luultavasti parikymmentä, suurin osa sotilaita. Vihollisia tapettiin useampia kymmeniä, mutta useimmat lyötiin pakoon. Jäljelle jääneestä massasta ruumiita, ruumiinosia, varusteita ja karavaanin kauppatavaroita ei selvää ota itse pirukaan...

Teurastuksen jälkeen yhteisön taistelutahto on koetuksella, mutta sattumalta joku huomaa aiemmin vuoreen louhitun kymmeniä lähes valmiita asuinhuoneita - oville, jotka nyt lojuvat kaikkialla, on siis löytynyt loppusijoituspaikka! Tämä kovettaa yhteisen vimman jatkaa vastoinkäymisistä huolimatta. Urakka on suuri, kestää useita kuukausia ennen kuin kuolleet on haudattu ja kaikki miasmaa kihisevät ruumiinosat on kannettu linnakkeesta ulos. Kovimpia koettelemuksia kokeneiden pinna on kireällä:

On myös rakennettava useita uusia hautakammioita ja niihin sarkofageja. Ansoja asetellaan lisää niin paljon kuin tarpeita riittää. Asevoimien miesvahvuus on tippunut alle puoleen. Hyvin mittavan savotan jälkeen pitkin nurmea levinneet tavaratkin saadaan johonkin järjestykseen. Toinen pyramidi rakennetaan, sentään hieman edellistä suurempi.
Vieläpä nyt, kun linnake on juuri käynyt tuhonsa partaalla, nimitetään eräs juustontekijä paroniksi! On ryhdyttävä aatelisarvon mukaisen asunnon rakentamiseen. Onneksi hiljattain eräs seonnut käsityöläinen rakensi lasista ja alpakanvillasta äärimmäisen arvokkaan tuolin.
Talven kääntyessä loppua kohti on tilanne palautumassa normaaliksi, jos turvallisuus tulevaisuudessa onkin vielä kaikkea muuta kuin varmalla pohjalla. 14 sotilaan joukko ja parikymmentä ansaa ei kenties pysäytä seuraavaa vainoojajoukkoa...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti