Kevät alkaa perinteiseen tapaan neuvonpidolla: mitä seuraavaksi? Lehmän kokoinen ahmahirviö keskeyttää oitis jalon seurueemme neuvonpidon repien kaksi ja puoli kääpiötä palasiksi. Tämän myötä pulma ratkeaa ja on luontevaa rakentaa ensimmäiseksi kenttäsairaala ja kaivo. Onneksi puroon oli ymmärretty asentaa sulkuportit jo viime kesänä. Sisäänkäynnille asetetaan ovet.
Kevään vaihtuessa kesäksi saamme järkyttävän määrän siirtolaisia, väkiluku nousee kerralla yli neljänkymmenen. Jalkansa ahman kitaan menettänyt kivenhakkaaja-Mebzuthkin kinkkaa jo iloisesti pitkin käytäviä.
Ahman uhreja muistelevat ovat sen sijaan vähemmän pirteällä päällä. Jalokiviseppä-Èzum menettää surussaan järkensä valon ja paastoaa itsensä kuoliaaksi. Ruokasalissa tapellaan tämän tästä ja tunnelma on kireä. Puhteeksi louhimme eläinsuojat keittiöiden alle sekä aimo kasan kuparimalmia kahdesta suonesta. Lopulta tilanne rauhoittuu ja kuin kirsikaksi kakun päälle aseseppä Dishmab nakuttelee keskikesällä hopeasta kerrassaan erikoisen lakin.
Seuraavaksi kaivamme kivi- ja roskakuilun, jotta saamme kuljetettua puuhiiltä, liitukiveä ja marmoria masuuneille joutuisammin. Näitä tarvitaan teräksen valmistamiseen. Kuilun kaste on kuitenkin verinen, sillä joku pudottaa masuuneja kohentelevan Id Kivisepän päälle kivenjärkäleen jos toisenkin. RIP. Ehkä sen oven muistaa ensi kerralla laittaa alhaalla lukkoon ennen kuin alkaa heivaamaan tavaraa alas.
Punainen väri puhuu karua kieltään. Totisesti Scarletdeeps
Haltioilta vaihdamme puuta ja kangasta. Ihmisiltä ja kääpiöiltä edellämainittuja sekä lisäksi metallia ja hieman nahkaa. Puuta on saanut toistaiseksi hakattua ulkonakin, kun puusavotan on ymmärtänyt ajoittaa ahmojen siesta-aikaan.
Makuuhuoneita on koverrettu marmoriin tarpeeksi 162 kääpiölle. Lisäksi on rakennettu yksi korkea sali, jolle ei nyt ole oikeastaan mitään käyttöä. Ruokasalin viereen on koverrettu toinen sali, jossa osa kääpiöistä on ryhtynyt harjoittamaan sotataitoja pienissä ryhmissä. Sotaleikit eivät ole toistaiseksi tuottaneet kovin kummoista tulosta, mutta tulevaisuutta ajatellen se on varmasti välttämätöntä.
Portilla on nimittäin tavattu kolme maahista pahanteossa ja joka kerralla on moni kääpiö joutunut sairastuvalle. Toistaiseksi vammoista on kuitenkin toivuttu. Neljäs maahinen sen sijaan vei vauvan mukanaan. Se oli totisesti surun päivä, mutta onneksi niitä silkohapsia jäi vielä jäljelle yli puoli tusinaa. Kaikki ovat muuten tämän kallion sisällä syntyneitä, ensimmäisinä Alåth ja Ònul.
Maahisten lisäksi luolissakin on nähty outoja eläjiä: lihava graniittimies ja jättiläismäinen jänis. Lisäksi portilla kävi ilmoittautumassa yksi pompöösi maahinen, joka lähti näyttävästä sisääntulosta huolimatta käpälämäkeen.
Ja aivan äskettäin muurari-Alåth alkoi nakutella pajassaan jotain kummallista...
Toinen vuosi takana. Pääluku 67, vainajia neljä lisää eli yhteensä viisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti